Tämän päivän uutisista hyppäsi silmille Erkki Tuomiojan toive karkottaa teologia yliopistoista. Kansanedustaja ilmoitti Skepsis-yhdistyksen juhlassa olevansa myös ateisti ja kannattavansa kirkon ja valtion erottamista toisistaan*.

Olin melkoisen hämmästynyt lukiessani uutista. Olen ollut siinä luulossa, että Erkki Tuomioja laskee itsensä kuuluvaksi intellektuellien joukkoon. Kuinka ihmeessä voi lukenut ihminen käsittää teologian tieteenä noin väärin? Olen itse lukenut teologiaa(kin) joskus nuoruudessani ja voin vakuuttaa, ettei se ole mitään rukouspiiritoimintaa. Jumalaa kohteena ei voi tutkia, mitata tai punnita, mutta esimerkiksi Raamatun tekstejä voi tutkia monillakin tavoilla. Jeesuksen jumaluudesta ei tiede voi eikä halua sanoa mitään, mutta kirkkoisien käsityksistä paljonkin. Teologit eivät bongaile enkeleitä, vaan tutkivat kirkon hallintoa eri vuosisadoilla, sosiaalietiikkaa, kirkkolaulun perinnettä ja kirkkokuntien välisiä eroja esimerkiksi ehtoolliskäsityksissä. Nämä ovat konkreettisia tutkimuskohteita, niistä on olemassa materiaalia yllin kyllin. 

Jos teologia tieteenä askarruttaa mieltä, niin itse ainakin perehtyisin ensin internetin tarjoamaan tietoon eri tiedekuntien opetustarjonnasta ja tutkimuksesta. Ainakin asioihin kannattaa perehtyä siinä tapauksessa, jos niistä aikoo sanoa jotakin julkisesti.

Kansanedustajien ja muiden poliittisten eläinten taitaa olla parasta pysyä omissa karsinoissaan. Suutari pysyköön lestissään, niinhän meillä Suomessa sanotaan. Puuhastelkoot rauhassa vaikkapa alkoholiveron parissa (siitähän ei valmista tule koskaan), tai sorvaisivat uuden lain jouluvalojen kieltämiseksi. Jos taas kirjoitustarve iskee, niin ainahan voi raapaista kokoon kolumnin kaikista niistä syistä, joiden vuoksi Suomen ei kannata liittyä Natoon. Siinä ei ainakaan häviä mitään.

*) Lisättäköön tähän, ettei minulla ole mitään ateisteja vastaan, eikä kirkon erottaminen valtiosta ole hassumpi idea.