Tämä päivä toi ainakin hetkeksi rauhan Eurooppaan. 401 vuotta sitten kokoontuivat Euroopan mahtajat Munsterissa ja saivat aikaan Westfalenin rauhan, joka päätti kolmikymmenvuotisen sodan. Ruotsin soturikuningas Kustaa II Aadolf oli kaatunut jo 16 vuotta aikaisemmin käydyssä Lutzenin taistelussa, joten hän ei tämän rauhan hedelmiä päässyt maistamaan. Häntä seurasi valtaistuimelle hänen tyttärensä Kristiina, joka sittemmin luopui sekä kuningattaren kruunusta että protestanttisesta uskostaan - jonka puolesta isä oli taistellut - ja liittyi roomalaiskatolisten kristittyjen laumaan.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Nykyisin taitaa 24.10. olla paremmin tunnettu YK:n, tuon maailmoja syleilevän ompeluseuran, päivänä. Minulle tällä päivällä on kuitenkin ihan oma merkityksensä, jonka talletan näin suojaan unohdukselta ja ajan hampaalta.

 

Lappeenranta, 24.10.1979. Minä peruskoulun ensiluokkalainen kohtasin suuren surun. Meidän perheemme lemmikkikoira kuoli. Didi oli sielukas, musta cockerspanieli, jonka vertaista ei varmasti ole toista. Se oli kolmevuotias minun tullessani vauvana taloon. Heti ensimmäiseksi pieni nyytti esiteltiin koiralle, joka suorastaan tärisi innostuksesta. Didi oli ihana meille lapsille, oli iltaisin aina vieressä unen tuloon asti.

 

Sitten koitti se päivä, kun koulusta palatessani sain tietää koiran kuolleen. Didi oli saanut lonkkahalvauksen aamulla. Isäni isä, eläinlääkäri, oli antanut sille lopetuspiikin. Se ei enää olisi voinut toipua. Hautasimme sen kotimme takapihalle, tontin nurkkaan, lähelle lipputankoa. Samana päivänä satoi ensilumi.