Tänä päivänä tasan 1469 vuotta meidän Herramme Kristuksen syntymän jälkeen näki päivänvalon Niccolo Machiavelli. Parhaiten hänet kai tunnetaan Ruhtinaan kirjoittajana, vaikka löytyyhän julkaisuluettelosta toki muutakin, Valtiollisia mietelmiä nyt ainakin.

Kuinka sopiva päivä tämä siis onkaan kaikenlaisen poliittisen pokerin pelaamiselle. Venäjän ja Viron tukkanuottanen herättää sangen machiavellistisia ajatuksia. Paljonko Viron oikeudet painavat Natolle ja EU:lle, jos ja kun Venäjän painostus kasvaa ja konkretisoituu? Ovatko kaikki kansainväliset turvatakuut pelkkää bluffia, hämäystä, joka ei tiukan paikan tullen kestä? Suomen sietää seurata tarkasti tapahtumia, niistä voi nimittäin oppia jotakin.

Tämän kriisipuuron alkaessa kiehua Viron viiteryhmät EU ja Nato näyttivät lähinnä sähläävän ja epäröivän. Nyt tuen ilmauksia on tullut, mutta mikähän mahtaisi tilanne olla, jos nuo diplomaattiset tuen ilmaukset eivät riittäisi hillitsemään itänaapuriamme? Mitä Viron hyväksi oltaisiin käytännössä valmiita tekemään?

Monta kysymysmerkkiä ja vähän vastauksia. Tsekkoslovakia on my mind. Vuosi 1938, Chamberlain ja hilpeästi heiluva sateenvarjo, peace for our time. Venäjällä on bisneksiä, maakaasua ja öljyä. Niin juu, ja tietysti myös yltäkylläisesti aseita (myös ydin-sellaisia) ja divisioonia. Mitä Virolla on? Nimiä paperinmakuisissa sopimuksissa maiden kanssa, joilla on pitkä historia pienten valtioiden uhraamisesta isompien intressien hyväksi. Mitä Viro - tai Suomi - on muuta kuin politiikan shakkipelin talonpoika? Uhrattavissa aina Hangosta Petsamoon ja Tilsitistä Molotov-Ribbentroppiin asti.

Päivän sitaatti tulkoon Augustin Ehrensvärdiltä: "Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp."