Suuri torstai - tai kiirastorstai, kuten Suomessa yleisemmin tavataan sanoa - on kirkollisessa mielessä ehtoollisen asettamisen päivä. Mutta kirjallis-fiktiivisessä mielessä se on muutakin: eräs keski-ikäinen mies eksyi silloin synkkään metsään, polulta oikealta poikenneena. -Niinpä niin, kukapa muu olisi kyseessä kuin Dante Alighieri, tuo helvetin ja taivaan kartanot nähnyt runoilija.

Olen lukenut Kari Kuulan teosta Helvetin historia: pohjalta pohjalle Homeroksesta Manaajaan. Sen innoittamana olen jälleen lueskellut Danteakin. Pikaisena tilannearvioina omaksi loppusijoituspaikakseni sopisivat piirit 2-5. Niihin päätyvät hillittömät halujensa palvojat, itsehillintään kykenemättömät syöpöt, seksiseikkailijat, vihamielisyydellä itsensä katkeroittaneet, saiturit, tuhlaajat ja niin edelleen. Näissä tapauksissa kyse on sinänsä luonnollisten halujen seuraamisesta, eikä suunnitelmallisesta ja pahoin aikomuksin tehdystä ilkityöstä.

Mielenkiintoista nähdä sekä saituus että tuhlailevaisuus paheina. Minusta tuntuu, että olen vuoroin kitupiikki ja vuoroin hillitön tuhlari. Joskus saan pakkomielteen jostakin vaatteesta tai kirjasta, enkä lepää ennen kuin olen sen onnistunut hankkimaan. Vaateostojen suhteen olen ehkä - vain ehkä! - järkevöitynyt hiukan, mutta kirjojen suhteen olen edelleenkin täysin toivoa vailla.

Seuraavalla kirjastokäynnillä aion varmasti etsiä hyllystä enemmänkin Kari Kuulan hengentuotteita. En tiedä johtuuko se itäsuomalaisuudesta vai laajasta lukeneisuudesta, mutta Kuulan kieli on todella nautittavan rikasta ja asioiden käsittely yleistajuista, mutta samalla asiantuntevaa ja perusteellista. Rivien välistä voi aistia pilkettä silmäkulmassa, kun tekijä koluaa kirjallisessa mielessä läpi kiusanpaikkoja. Tästä helvetin opaskirjasta saa varmasti jotakin irti niin oppinut kuin maallikkokin. Ja aiheen karmeudesta huolimatta sitä lukee hymy huulilla.