Kustavintielle on noussut useita vauhtipömpeleitä. Ne ovat harmaita pylväiden varassa pököttäviä laatikoita, joissa on ainakin ajoittain kamera sisällä. Tarkoitus on kameralla vahtia autoilijoiden kuuliaisuutta nopeusrajoituksille. Ja sehän sopii, idea on ihan hyvä.
Mutta ihmettelen miksi näitä pömpeleitä pystytetään esimerkiksi rauhallisille, ruuhkattomille risteysalueille? Ja alueille, joilla joku kunnanvaltuusto on mielivaltaisesti vain päättänyt, että kuuttakymppiä on köröteltävä. Ovatko nämä oikeasti niitä vaarallisimpia paikkoja? Eivätkö useimmat onnettomuudet - pahat kuolonkolarit - satu sittenkin kovassa vauhdissa ja vilkkaassa liikenteessä?
Minusta vauhtipömpeleiden suurin pyrkimys näyttää olevan autoilijoiden kärsivällisyyden koetteleminen. Johan siinä näkee punaista, kun tiekamera valvoo Isoveljen lailla liikenteen etanaosuuksilla. Varmaankin valtio on saanut ihan mukavasti sakkotuloa pömpeleiden ansiosta. Taas kerran koko puuha on naamioitu Meidän Parhaaksemme. Meidän turvallisuuttamme kun täytyy aina ajatella meidän puolestamme. Meidän alkoholin kulutustamme, meidän ajonopeuksiamme, meidän pyöräilykypärän käyttöämme.
Luin vähän aikaa sitten sattuneesta ikävästä onnettomuudesta Himoksen hiihtokeskuksessa. 14-vuotias virolaistyttö oli lasketellut itsensä sairaalaan. Eikö tämäkin taas herättänyt henkiin keskustelun kypäräpakosta rinteessä. Minulla tosin on parempi idea: kielletään laskettelu kokonaan! Lumilaudat ja laskettelusukset voidaan yhdessä vanhurskaalla joukolla polttaa ensi kesän juhannuskokoissa. Maailma muuttuu heti turvallisemmaksi paikaksi, eikö totta?
Minä en käytä pyöräilykypärää. Myönnän myös harmistuvani, jos joudun esimerkiksi iltakymmeneltä hiljaisessa, hyvän näkyvyyden risteyksessä matelemaan etanana kameraa peläten. Alkoholituotteisiin tulevat varoitustarrat saavat minut tuntemaan tuskastuneisuutta. Toisin sanoen: haluaisin kantaa itse vastuuta omasta elämästäni. Tehdä suhteellisen järkevänä ihmisenä omia arvioitani mahdollisista riskeistä ja huolehtia itse turvallisuudestani. Näin aikuiset ovat perinteisesti tehneet. Nyt meistä kaikista on tehty lapsia, mutta äitimme ei ole kuolevainen nainen, vaan Rouva Valtio. Kylmä Madonna.
Eräs tanskalainen tuttavani, lakimies, sai jokin aika sitten tarpeeseen pohjoismaisesta turvallisuusterrorista ja muutti Equadorin suunnille, jossa ihmisen ei koko ajan tarvitse miettiä kieltääkö joku laki maalaamasta oman talon erivärisellä maalilla kuin edellisen kerran ja saako kypärättä pyöräilystä sakot vai huomautuksen. Itse haaveilen joskus samanlaisesta elämänmuutoksesta.
Painajaisissani näen Suomen maana, jossa on 20 vuoden sisällä pakolliset terveystarkastukset. Rasva- sokeri- ja suolariippuvaiset elintapakapinalliset voidaan laittaa pakkohoitoon päihderiippuvaisten seuraksi. Ylipainoisten kuvat julkaistaan vaikka lehdessä - tietysti yhteystietojen kanssa. Kävellessä pitää käyttää kypärää ja pehmustettua kävelypukua, koska liukastumisten aiheuttamat jokavuotiset onnettomuudet tuottavat kansantaloudellisesti melkoista vahinkoa. Tulevaisuudessa vaapumme ehkä kaikki ankkojen lailla eteenpäin, paksujen superlon-topattujen patjapukujemme invalidisoimina. Suomesta tulee kypäräpäiden maa, jossa asuu kypäräpäinen kansa. Joka kodissa sykemittari, verenpainemittari ja apteekin testit verensokerin ynnä muun mittaamiseksi.
Mitähän mahtaa maksaa menolippu Equadoriin?
