Ben Zyskowicz on suuttunut asiattomasta keskitysleirikolumnista. Kolumnissa annetaan ymmärtää natsien hoitaneen tehtävänsä turhan huolimattomasti antaessaan Ben Z.:n isän elää. Mahtaakohan tämä olla kovinkin yleinen asenne SAK:oon kuuluvien keskuudessa? Onhan se sentään päässyt lehtikolumniksi asti, eikö totta? Sellainen herättää kysymyksiä.

Miksiköhän kukaan ei ole puuttunut Suomen äärivasemmiston yhä ilmeisemmäksi käyneeseen antisemitismiin? Sillä juuri tästähän on monesti kyse. Ymmärrän tiettyjen tahojen tukevan palestiinalaisia Lähi-Idän kriisissä, mutta tämä saa jo naurettavat ja mauttomat mittasuhteet, jos holokaustista tehdään pilailun aihe. Minusta Euroopan ei ole mitään syytä unohtaa historiaansa ja siihen kuulunutta juutalaisvainojen aikaa.

Kokoomuslaisilta taas on lipsahtanut vihjaus Merikukka Forsiuksen (vihr.) ja Matti Vanhasen (kes.)  mahdollisesta romanssista.

Kannattaa tosiaankin ajatella ennen sen enterin painamista. Säästyisi monelta anteeksipyynnöltä ja nololta hetkeltä jälkeenpäin.

Sininen hetki

Katselin PuoLiskoisen minulle ystävällisesti nauhoittamaa Kieslowskin Sinistä ja nautiskelin pari lasillista kuivaa valkoviiniä elokuvan kyytipojaksi. Miksi Suomessa ei näytetä enemmän eurooppalaisia elokuvia? Ne ovat niin paljon uskottavampia kuin amerikkalaiset ja niissä ihmiset näyttävät vielä ihmisiltä, eivätkä muovinukeilta.