Ankan piirtäminen on luultua vaikeampaa. Sitä kuvittelee mielessään olevan mallimateriaalia yllin kyllin (kukapa ei olisi lapsena lukenut Aku Ankkaa ja siinä sivussa tutustunut piirrosankan anatomiaan?), mutta piirtämistä aloittaessa kynä empii. Ja päätyy piirtelemään ihan merkillisiä muotoja.

Yritin loihtia mieleeni lapsuuden kumiankkoja, noita mainioita kylpyhetkien leikkitovereita, mutta eipä ollut siitäkään apua. Lopulta jouduin lunttaamaan ankan muodot eräästä kirjaston tee-itse-korttisi -kirjasta. Vaivalloisesti sain sitten piirustettua jotakin etäisesti malliankkaa muistuttavaa.

Vaalimainosärsytys

Olimme tulossa ostoksilta kotiin, kun aloin tuntea voimakasta tympääntyneisyyttä joka tien poskessa, pellolla ja pientareella paistaviin vaalimainoksiin. Tietysti mainostaa pitää, että nimi ja numero jäävät mieleen, kyllähän sen ymmärtää. Silti vain alan kyllästyä. Myllyn Prismassa näin nuoren äidin lapsensa kanssa: he olivat saaneet vaali-ilmapallon joltakin Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaalta. Pallossa luki ehdokkaan nimen alla, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa. Enpä olisi asiasta aivan varma.