Postcrossing-innostus ei ota laantuakseen. Laitan huomenna jo toisen itse tehdyn kortin maailmalle. Tässä kortissa on ouroboroksen kuva täysin mustalla taustalla. Kuvan olen löytänyt netistä ja printannut sen omaan käyttööni. En uskoisi tekijänoikeuksien aiheuttavan mitään ongelmaa, kuva on nimittäin 1400-luvulta.

Ouroboros on ollut minulle henkilökohtaisesti tärkeä symboli. En oikeastaan osaa tarkasti sanoa miksi se on niin kiehtova. Platonin mukaan ouroboros - omaa häntäänsä syövä käärme - oli ensimmäinen luoduista olennoista, itsessään täydellinen ja kuolematon olentokokonaisuus. Olemuksellaan se ilmentää syklisyyttä, kaiken toistumista, nietzscheläis-mirceaeliadelaisittain sanottuna ikuista paluuta. Symboli on tunnettu joka maailman kolkassa aina atsteekkikulttuurista muinaiseen Egyptiin ja Kiinasta pohjoismaisen mytologian Jörmungandr-käärmehahmoon.

Suurelle yleisölle ouroboroksen esitteli Chris Carter menneiden vuosien tummasävyisessä Millennium-televisiosarjassaan. Muistaakseni ouroboros-logo oli aina jokaisen jakson alussa. Tosin ei sitä sellaiseksi välttämättä olisi ymmärtänyt, se kun oli niin tyylitelty ja moderni. Siitä puuttui ajan patina. Ja kovin laihakin se oli, paastonneen oloinen.  

Ja voi hyvinkin olla, että ouroboroksen ikivanhaa hahmoa saamme kiittää bentseenistä. Bentseenin kaavan keksinyt Kekule nimittäin sanoi tehneensä läpimurtonsa nähtyään unessa häntäänsä syövän käärmeen. Tuo käärmeen ympyrämäinen muoto sai Kekulen herättyään oivaltamaan bentseenin kehämäisen rakenteen, jossa kuusi hiiliatomia ovat kaikki samassa tasossa ja niiden väliset kaksoissidokset vaihtavat paikkaa.

Jungin mukaan ouroboroksen hahmolla on oma arkkityyppinen merkityksensä. Tätä suota käydäkseni tarvitsisin kyllä pitkospuut, joten jätän asian maininnan tasolle. Kekulen symbolinen käärmeuni on jungilaisittainkin merkityksellinen ilmiö.

Mikä minua siis kiehtoo tuossa eräässä maailman vanhimmista symboleista? Alun ja lopun puuttuminen, tai niiden suhteellisuus. Kokonaisuus, itsessään täydellinen muoto, johon ei ole mitään lisättävää. Jos ouroboros olisi kuvion sijasta sana, niin se ansaitsisi jälkeensä pisteen. Ei pilkkua, puolipistettä tai kaksoispistettä. Vaan pisteen, koska se tekee kaikki muut välimerkit tarpeettomiksi.

Tartuttaja

Puoliskoinen on tainnut saada minulta lahjaksi flunssan. Sääliksi käy, etenkin kun tämä tuntuu olevan sitkeähenkinen tapaus. En vieläkään ole sataprosenttisesti oma itseni.